Tietoa sähköstä

Valitse aihealue, josta haluat lisätietoa

Sähkölaitteen hankinta

Sähkö sisällä ja ulkona

Mitä korjauksia ja asennuksia tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä

Käytä ammattilaista sähkötöissä

Vältä sähköpalot

Hanki kodin sähköturvallisuusopas

Ylijännitesuojaus

Suurjännitteiset vaaranpaikat

Sähkölämmitystavat

Sähkön laatu

Sähköenergian mittauspalvelut

Teho- ja loistehomaksut

Varavoima

Sähköpula

Etkö löytänyt etsimääsi tietoa? Voit ottaa meihin yhteyttä alla olevan Korpela Online -palvelun viestitoiminnon / lomakkeen kautta

Sähkölaitteiden turvallisuutta kannattaa miettiä jo ostovaiheessa. Tuotteessa tulisi aina olla ainakin selkeät käyttöohjeet sekä tiedot valmistajasta, maahantuojasta ja huoltoliikkeestä. Lisäksi tarvitaan turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tekniset tiedot, kuten jännite, virta ja teho sekä mahdolliset varoitukset.

CE-merkki ei ole sähkölaitteissa varsinainen turvallisuusmerkki. CE-merkillä sähkölaitteen valmistaja tai valtuutettu maahantuoja vakuuttaa omasta puolestaan, että tuote täyttää vaatimukset, jolloin se pääsee markkinoille. Testauslaboratorion tunnus kertoo sen sijaan, että laitetyyppi on läpäissyt turvallisuustestit.

Sähkö sisällä ja ulkona

Kotitalouksissa on yleensä kahdenlaisia pistorasioita: tavallisia ja suojamaadoitettuja. Jos sähkölaitteen pistotulppa ei sovi pistorasiaan, on laite väärässä paikassa. Älä missään tapauksessa yritä muuttaa vanhanmallisen, kokonaan pyöreän pistotulpan rakennetta suojamaadoitettuun pistorasiaan sopivaksi. Virityksestäsi voi tulla hengenvaarallinen. Älä myöskään ota virtaa jatkojohdolla huoneesta toiseen.

Uudet pistorasiat ovat yleensä lapsisuojattuja turvapistorasioita, joihin lapsi ei saa työnnettyä puikkoja tai vastaavia esineitä. Vanhanmallisiinkin pistorasioihin on saatavilla lapsisuojia, esim. muovisia pistokesuojia.

Sähkölaitteen mukana saat laitteen käyttö- ja huolto-ohjeen, jota on syytä noudattaa. Jos huomaat laitteessa vian tai toimintahäiriöitä, korjauta se heti sähköalan ammattiliikkeessä.

Tarkkaile laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen kuntoa. Haurastuneet, viiltyneet, murtuneet tai muuten vaurioituneet johdot pitää uusia. Sähköjohtoa ei saa paikata teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla.

Muista myös:

• Ollessasi kylvyssä tai suihkussa pidä sähkölaitteet irti pistorasiasta äläkä koske laitteisiin. Sijoita laitteet siten, etteivät ne voi vahingossakaan pudota veteen: pistorasiaan liitetyssä sähkölaitteessa on jännite, vaikka sitä ei käytetäkään. Kuivaa myös lattia ennen kuin käytät esimerkiksi hiustenkuivaajaa.
• Pidä myös keittiön sähkölaitteet pois roiskuvan veden läheltä.
• Valaisimesta selviää kuinka suuritehoinen (W) lamppu siihen voidaan asentaa. Älä käytä liian suuritehoisia lamppuja.
• Älä käytä valaisimen varjostimessa helposti syttyvää materiaalia. Halogeenilamput tulevat käytössä erittäin kuumiksi, joten ne on syytä pitää riittävän kaukana syttyvistä materiaaleista.
• Älä koskaan kuivaa vaatteita kiukaan yläpuolella tai sähkölämmittimen päällä.

Sähkö ulkona

Ulkona käytetään roiskevedenpitäviä suojamaadoitettuja pistorasioita ja jatkojohtoja. Esimerkiksi autolämmittimen liitäntäjohto on kytkettävä ulkopistorasiaan. Älä koskaan ota sähköä sisätiloista ulkotiloihin.

Ulkokäyttöön ja kosteisiin tiloihin on olemassa erityisiä kosteussuojattuja sähkölaitteita. Tilapäisesti voidaan ulkona käyttää myös sisätiloihin tarkoitettuja laitteita, esimerkiksi sähkötyökaluja. Tällöin laitteeseen ei missään tilanteessa saa roiskua vettä ja laitetta on käsiteltävä kuivin käsin. Ulkokäytössä turvallisimpia ovat ladattavat, akkukäyttöiset työkalut.

Eräät ulkokäyttöön tarkoitetut laitteet on varustettu erityisellä suojajännitemuuntajalla, joka muuntaa tavallisen verkkojännitteen (230 V) turvallisemmaksi 12 tai 24 V jännitteeksi.

Tavallisimpia suojajännitteellä toimivia sähkölaitteita ovat koristevalaisimet, suihkualtaiden pumput, satelliittiantennien kääntäjät ja joulukuusen pienoiskynttilät.

Suojajännitemuuntaja on yleensä sijoitettava kuivaan tilaan, mutta suojajännitteiset johdot ja laitteet voidaan viedä ulos.

Sähkölaitteita ei pidä säilyttää kosteissa tiloissa eikä ulkona. Ulkovarastossa säilytettävät sähkölaitteet saattavat vaurioitua talviaikaan pakkasen vaikutuksesta.

Mitä korjauksia ja asennuksia tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä? 

Sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Tavallinen sähkönkäyttäjä voi kuitenkin tehdä eräitä pieniä töitä, jos varmasti osaa tehdä ne oikein ja on riittävästi perehtynyt sähköturvallisuuteen. Opastusta kodin pieniin sähkötöihin saat muun muassa Kodin sähköturvallisuusoppaasta.

Sinulla on vastuu käyttämästäsi ja korjaamastasi sähkölaitteesta. Koska väärin käytetty tai korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, on syytä noudattaa annettuja ohjeita ja tarvittaessa pyytää apua sähköalan ammattilaiselta.

Tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallittuja töitä ovat esimerkiksi:

• asunnon sulakkeen vaihtaminen
• pistorasian ja valaisinkytkimen kannen vaihtaminen
• sähkölaitteen rikkoutuneen pistotulpan ja johdon vaihtaminen
• yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen
• valaisinjohdon välikytkimen vaihtaminen
• valaisimen liittäminen 'sokeripalaan'
•  'sokeripalan' korvaaminen valaisinliitin-pistorasialla
• valaisinpistotulpan asentaminen.

Muista aina katkaista sähkö ennen töiden aloittamista!

Käytä ammattilaista sähkötöissä

Varsinaisia sähkötöitä ja -asennuksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Käytä rekisteröitynyttä, osaavaa ammattiurakoitsijaa ja tee aina kirjallinen sopimus tilaamastasi työstä.

Sähköurakoitsijan on itse tarkastettava asennukset ennen käyttöönottoa ja annettava työn tilaajalle tarkastuspöytäkirja.

Ulkopuolisen tarkastajan tekemää sähkötarkastusta ei enää vaadita omakoti- ja paritaloissa tai vapaa-ajan asunnoissa. Varmennustarkastuksen teettäminen on kuitenkin suositeltavaa. Tarkastuksen voi hankkia valtuutetulta tarkastajalta tai tarkastuslaitokselta.

Sähkötarkastus kannattaa tilata silloinkin, jos olet epävarma vanhojen asennusten turvallisuudesta. Myös taloa ostettaessa tai myytäessä voi olla hyödyllistä teettää sähkötarkastus.

Vältä sähköpalot

• pidä huolta sähkölaitteista - vie vikaantunut laite huoltoon
• sijoita sähkölaite oikein, äläkä tuki laitteen tuuletusaukkoja
• älä jätä pesukonetta tai astianpesukonetta käymään yksin ilman vartiointia
• älä poistu kuuman silitysraudan, leivänpaahtimen tai grillin ääreltä
• noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita
• käytä ammattilaista sähköasennuksissa ja -korjauksissa
• seuraa sähköasennusten kuntoa - tarkastuta tarvittaessa.

Jos sähkölaite syttyy palamaan

• irrota pistotulppa tai katkaise virta päätaulun kytkimestä
• pelasta ihmiset välittömästä vaarasta. Myrkyllinen savu tappaa
• sammuta alkusammutusvälinein (käsisammutin, sammutuspeite), jos mahdollista poistu paikalta ajoissa
• hälytä palokunta turvallisesta paikasta
• opasta palokunta paikalle.

Kohtele hyvin televisiotasi

Televisiopalot johtuvat yleensä television väärästä käytöstä tai teknisestä viasta. Vie televisio huoltoon, jos siinä ilmenee selviä kuvan tai äänen vikoja tai siitä tulee käryjä tai voimakkaita hajuja. Televisio on huollettava myös, jos sen sisään joutuu nestettä, steariinia tms. tai jos se kaatuu tai putoaa.

Muista myös

• television tuuletusaukkoja ei pidä peittää verhoilla tai liinoilla
• televisiota ei pidä sijoittaa liian ahtaasti rakenteisiin esim. kirjahyllyyn
• imuroi säännöllisesti pölyt television päältä ja tuuletusaukkojen ulkopinnoilta
• varo, ettei televisio joudu alttiiksi tärinälle tai kolhiintumiselle
• katkaise televisiosta valmiusvirta yöksi ja esimerkiksi matkan ajaksi
  
  

Hanki kodin sähköturvallisuusopas

Mitä ovat sulakkeet? Miten sijoitan valaisimen? Mitä on otettava huomioon pihan sähkölaitteissa? Miten korjaan jatkojohdon tai sähkölaitteen liitäntäjohdon?

Turvatekniikan keskuksen julkaisemasta Kodin sähköturvallisuusoppaasta löydät ohjeet niin kodin kuin ulkotilojenkin sähkölaitteiden käyttöön, sijoitteluun ja hoitoon. Oppaassa on ohjeet myös tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallittujen töiden turvalliseen tekemiseen.

Oppaan löydät täältä>

Ylijännitesuojaus

Salaman aiheuttama ylijännite siirtyy sähkölaitteisiin tavallisimmin sähkö- tai televerkon välityksellä, vaikka varsinainen ukkospurkaus on tapahtunut kilometrien päässä. Yleensä ukonilmalla vaurioituvat elektroniikkaa sisältävät laitteet kuten tietokoneet, televisiot ja muu kodin viihde-elektroniikka. Ylijännitteitä voi syntyä myös jakeluverkon vikatilanteissa.

Toimiva ylijännitesuojaus edellyttää sekä kiinteän verkon suojaamista sähkökeskukseen asennettavalla ylijännitesuojalla ja mahdollisesti myös laitesuojien käyttöä. Sähkökeskuksiin tehtävät asennukset edellyttävät aina sähköalan ammattilaista.

Ylijännitteiden aiheuttamilta vaurioilta voidaan suojautua tehokkaimmin, jos sähkö- ja puhelinverkkoon asennetaan riittävästi ylijännitesuojia. Nämä ylijännitesuojat ohjaavat rakennukseen tulevat ylijännitteet maahan siten, että ne eivät ehdi aiheuttaa laitevahinkoja.

Tietokoneet ovat tavallisesti modeemin tai muun laitteen välityksellä yhteydessä puhelinverkkoon. Tällöin on välttämätöntä suojata tietokoneet myös puhelinverkon kautta saapuvilta jännitepiikeiltä. Myös antenniverkkoon on mahdollista asentaa ylijännitesuojia tv-vastaanottimien suojaksi.

Kunnolliseen suojaukseen tarvitaan yleensä useampia kuin yksi suojalaite, mutta sijoitus tulee maksettua vahinkotapauksessa moninkertaisesti takaisin. Ylijännitesuojauksen toteuttaminen maksaa tavallisesti muutamasta sadasta eurosta reiluun tuhanteen euroon.

Laitteiden määrän kasvaessa ei pistotulppien irrottaminen ennen ukonilmaa ja takaisin laittaminen ukonilman päätyttyä välttämättä onnistu eikä laitteita aina ehditä irrottaa ennen kuin ukkonen iskee ja vaurioita syntyy. Ylijännite voi myös tulla verkkoa pitkin kaukaakin, vaikka ukonilmasta ei olisi vielä tietoakaan.

Kiinteistöjen maadoitusta koskevat määräykset muuttuivat vuoden 2008 alussa. Huhtikuun 2008 jälkeen rakennetut asuinrakennukset tulee varustaa rakennuksen perustuksiin tai perustusten alle sijoitettavalla kuparisella perustusmaadoituselektrodilla.

Uuden omakotitalon rakentajan kannattaa jo etukäteen ottaa huomioon sähkö- ja elektroniikkalaitteiden suojaustarve. Suojauksen toteutus on uudisrakennuskohteessa aina helpompaa ja halvempaa kuin suojauksen lisääminen jälkeenpäin. Luotettavan maadoituksen rakentamiseksi kannattaa ottaa yhteyttä sähköurakoitsijaan jo perustusten suunnitteluvaiheessa.

Suurjännitteiset vaaranpaikat

Suurjännitteiset sähköjohdot ja -pylväät, sähköasemat ja muuntajat sekä rata-alueet ovat hengenvaarallisia leikkipaikkoja. Esimerkiksi kiipeily sähköjunan katolle on tyypillinen tapaus sähköiskukuolemissa. Myös radanvarren tai sähkömuuntajan graffittimaalari on hengenvaarassa.

Suurjännitteiseen sähköjohtoon ei tarvita edes kosketusta, jotta sähkötapaturma olisi mahdollinen. Sähkö nimittäin 'hyppää', jos ihminen tai hänen käyttämänsä sähköä johtava esine joutuu liian lähelle johtoa.

Tämän takia esimerkiksi nostureita tai työkoneita ei saa käyttää suurjännitteisten ilmajohtojen kohdalla. Myös pitkät sähköä johtavat esineet, kuten hiilikuituiset onkivavat ja pitkät metalliputket ovat sähkölinjojen alla vaarallisia.

Muista varovaisuus suurjännitteisten sähköjohtojen läheisyydessä ja opasta myös lapsiasi tunnistamaan vaaran paikat: sähköpylväässä oleva HENGENVAARA-kyltti tarkoittaa HENGENVAARAA!

Ota huomioon myös maakaapelit. Jos teet tontillasi kaivuutöitä, selvitä sähkö- ja puhelinlaitokselta ennakkoon kaapeleiden sijainti.

Sähkölämmitystavat

Omakotitalon lämmitystavaksi sopii sähkölämmitys eri muodoissaan erinomaisesti. Varaava lattialämmitys sekä maalämpö ja ilmalämmitys ovat olleet rakentajien suosiossa. Myös perinteisellä patterilämmityksellä on vankkumaton kannattajakuntansa erityisesti uusien öljytäytteisten pattereiden ansiosta. Niiden pintalämpötilat ovat alhaiset eikä pöly enää pala pattereiden pinnalla. Sähkölämmitystalon sähköliittymä on samanhintainen kuin tavallinen liittymä.

Tavallisessa 120 m2 omakotitalossa nelihenkinen perhe kuluttaa sähköä noin 20 000 kWh, josta lämmityksen ja vesivaraajan osuus on suunnilleen 15 000 kWh. Käyttökustannuksiltaan sähkölämmitys on siten kilpailukykyinen

Lattialämpö

Lattialämmityksen pääasiallinen tehtävä on lämpöviihtyvyyden lisääminen lattian lämpötilaa nostamalla. Betonirakenteisissa lattioissa energian käyttö saadaan lattialämmityksen avulla optimoitua. Päivä- ja yöenergian hinnoissa on eroa. Varustamalla suurin osa talon lattioista lattialämmityksellä, voidaan yöenergian osuutta lisätä. Varaavalla lattialämmityksellä saadaan helposti jopa 80% yösähköosuus vuosikulutuksesta.

Varaavassa lattialämmityksessä lämmityskaapelit ovat päällä ainoastaan yöllä. Tällöin lattian lämpötila pyrkii laskemaan iltaan mennessä. Tasaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi kylmimpinäkin päivinä, voidaan täydentävänä lämmitysmuotona käyttää esimerkiksi pattereita tai kattolämmitystä.

Mitoitus

Betonilattioissa käytetään lämmityskaapeleita, joiden lämmitysteho on noin 18W/m. Lattian lämpötila tulee suhteuttaa huoneen lämpöhäviöihin, mutta tavallisesti pintalämpötila voidaan nostaa noin 28 °C lämpötilaan, mikä vastaa noin 70 W/m2 lämpötehoa. Varaavassa tai osittain varaavassa lattialämmityksessä lattian lämpötehona käytetään noin 150 W/m2.Tällöin lämmitys on päällä vain yöaikana.

Pesutiloihin asennetaan yleensä noin 100 W/m2 lämpötehoa, sillä lattian pintalämpötila voi pesutiloissa olla korkeampi kuin muissa tiloissa, jotta lattia kuivuu nopeasti.

Asennus

Betonilaatan paksuus maanvaraisessa lattiassa tulisi olla noin 10 cm. Pintabetonin paksuus lämmityskaapelien päällä noin 5 cm. Eristyspaksuus maanvaraisessa lattiassa noin 10 cm.

Kaapelien asennusvälin tulisi olla 10 - 20 cm, jotta lattiassa ei tuntuisi lämpimiä ja viileitä vyöhykkeitä. Kaapelit voidaan ennen valua kiinnittää betoniraudoitukseen.

Lämmityskaapeleita asennettaessa tulee huolehtia siitä, että kaapeli ei painu eristykseen eikä eriste muutenkaan ympäröi kaapelia. Betonimassassa ei saa olla teräviä kiviä ja betonin on ympäröitävä kaapeli tiiviisti.

Betonin tulee kuivua noin 30 päivää ennen kuin lämmitys voidaan kytkeä päälle. Kaapeleille tulee suorittaa eristysvastusmittaus ennen ja jälkeen betonivalun.

Pintamateriaalit

Lattialämmitys sopii käytettäväksi lähes kaikentyyppisten lattiapinnoitteiden kanssa valmistajan ohjeita noudattaen.

Muut käyttökohteet

Lattialämmitystä voi käyttää kaapelivalmistajan ohjeita noudattaen mm. puulattioissa, kipsilevylattioissa ja parkettilattioissa.

Kaapelilämmitys sopii sisätilalämmityksen lisäksi myös ulkoalueiden, kuten sisääntuloluiskien, portaiden, räystäskourujen ja putkien lämmitykseen.

Sähköpatterit

Patterilämmitys on ylivoimaisesti yleisin sähkölämmitysmuoto Suomessa. Sähköpatterit ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosien aikana ja nykyisin patterilämmitys kilpailee mukavuudessa ja lämpötilan tasaisuudessa tasaväkisesti kaikkien muiden lämmitysmuotojen kanssa.

Sähköpatterit sopivat käytettäväksi lähes kaikissa tiloissa. Hankintakustannuksiltaan patterilämmitys on erittäin edullinen.

Kattolämmitys

Kattolämmitys sopii käytettäväksi lähes kaikissa tiloissa ja se sopii erinomaisesti myös lattialämmityksen täydentämiseen vuoden kylmimpinä päivinä. Kattolämmityskelmut asennetaan katon pintamateriaalin alle talon rakennusvaiheessa tai peruskorjauksen yhteydessä.

Vesikiertoinen lämmitys

Vesikiertoinen lämmitys voidaan toteuttaa joko patterilämmityksenä tai lattialämmityksenä. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä putkisto asennetaan lattiavaluun samalla tavalla kuin kaapelit sähkölämmityksessä. Vesivaraajan sopivin koko tavallisessa 120 - 140 m² omakotitalossa on 1,5 m³.

Lämmitysominaisuuksiltaan vesikiertoinen lämmitys on sähkölämmitystä vastaava.

Vesivaraaja

Kaikissa muissa sähkölämmitystavoissa paitsi osittain varaavassa vesikiertoisessa sähkölämmityksessä tarvitaan käyttövesivaraaja. Tavallisen neli- tai viisihenkisen perheen käyttövesivaraajana on 300 l varaaja sopivin. Parhaan varaustehon antaa pystymallinen käyttövesivaraaja, joka kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle pääasiallista käyttöpistettä.

Lämpöpumput

Erilaiset ilma-, kallio- ja maalämpöä hyödyntävät lämpöpumput on yleistyneet 2000-luvulla. Lämpöpumppu kerää lämpöä yleensä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään lattia- tai patteriverkostoon. Tyypillisen omakotitalon lämpöpumpun sähköteho on noin 6 - 10 kW. Lämpöpumpun alkuinvestointi on suoraa sähkölämmitystä suurempi mutta lämmityskustannukset on edullisemmat.

Sähkön laatu

Laadukas sähkönmittaus ja asiakkaiden tyytyväisyys ovat meille tärkeitä asioita. Voit kääntyä puoleemme kaikissa sähköenergian mittaukseen liittyvissä asioissa.

Sähköntoimituksemme vastaa voimassa olevia EN 50160 laatuvaatimuksia. Asiakkaidemme sähkönlaadun varmistamiseksi suoritamme laatumittaukset nykyaikaisilla mittauslaitteilla ja piirtureilla. Lisäksi etäluettavat mittarit seuraavat sähkönlaatua jatkuvasti.

Sähköenergian mittauspalvelut

Mitä sähkömittareiden etäluenta tarkoittaa?

Sähkömittareiden etäluenta tarkoittaa energiankulutuksen mittaamista ja tietojen siirtämistä asiakkaalta energiayhtiölle automaattisesti tietoliikenneverkkoa pitkin. Älykkäiden mittareiden ansiosta sähkön kulutuksesta ja laadusta saadaan paljon tietoa. Verkkoyhtiö saa nopeasti tietoa esimerkiksi viallisesta mittalaitteesta tai sähköverkon häiriöistä.

Millaisilla mittareilla sähköä mitataan?

Esimerkiksi omakotitalojen sähkönkulutus mitataan mittareilla, joiden tarkkuusluokka on 2, eli virhe saa olla enintään 2 %. Tavallisesti virhe on huomattavasti tätä pienempi eli alle 1 %. Teollisuuskohteissa virhe saa tavallisesti olla enintään 1 %. Yleensä mittausvirhe on sellainen, että mittari mittaa todellista kulutusta vähemmän.

Voinko seurata kulutustani mittarista?

Kyllä. Mittari on pääkeskuksen sisällä ja näet siitä mm. hetkellisen sähkönkulutuksesi. Taloyhtiöiden mittarit ovat yleensä sähkötiloissa, jonne asukkaat eivät välttämättä pääse.

Häiritseekö etäluettava mittari muita sähkölaitteita, miten mittarin yhteydenpito toimii?

Korpelan etäluettava mittari ei käytä sähköverkkoa tiedonsiirtoon. Mittari ei siis häiritse muita sähkölaitteita. Mittarien tiedonsiirto perustuu radiotekniikkaan.

Mittarin etäyhteys on normaalisti käytössä vain kerran vuorokaudessa muutaman sekunnin ajan kun mittari lähettää vuorokauden kulutustiedot. Mittarin käyttämä tiedonsiirtomuoto on samantyyppinen kuin matkapuhelimissa. Mittari ottaa yhteyttä matkapuhelimeen verrattuna harvoin ja heikolla signaalilla. Mittarin yhteyden kantama on joitakin satoja metrejä. Lisäksi mittari sijaitsee sähköpääkeskuksella eikä ihmisen pään läheisyydessä kuten matkapuhelin. Mittarin toiminta ei aiheuta terveydelle haittaa.

Sähkömittareiden kuntoa seurataan

Sähkömittareiden kuntoa seurataan jatkuvasti etäluennan avulla.

Mikäli mittari jostakin syystä rikkoutuu tai epäilet vikaa, voit ottaa yhteyden Verkko Korpelan palveluneuvojaan, joka tutkii tilanteen ja tarvittaessa toimittaa mahdollisesti rikkoutuneen laitteen ennakkotarkastukseen tai huoltoon. Ennakkotarkastuksessa käytämme ulkopuolisia ja riippumattomia mittarikorjaamoja.

Jos mittari kuitenkin rikkoutuu

Mikäli mittari jostakin syystä rikkoutuu tai epäilet vikaa, voit ottaa yhteyden Korpelan Voiman palveluneuvojaan. Palveluneuvojamme tutkii tilanteen ja tarvittaessa toimittaa mahdollisesti rikkoutuneen laitteen ennakkotarkastukseen tai huoltoon. Ennakkotarkastuksessa käytämme ulkopuolisia ja riippumattomia mittarikorjaamoja.

Teho- ja loistehomaksu

Loistehoa syntyy vaihtovirtaverkossa, jossa on induktiivista kuormaa, esim. sähkömoottoreita, muuntajia, loistevalaisimia.

Loisteho ja sitä vastaava loisvirta ovat haittana esimerkiksi teollisuudessa ja muissa suurissa sähkönkäyttöpaikoissa kuormittaen sulakkeita ja sähkökaapeleita. Loistehoa voidaan poistaa sähköverkosta kompensointikondensaattoreilla.

Loistehomaksun perusteena on kuukausittainen loistehohuippu, josta on vähennetty 20 % saman kuukauden pätötehohuipun määrästä.

Varavoima

Nopeimmillaan automaattinen varavoimalaitos kytkeytyy päälle noin kymmenessä sekunnissa eikä traktorigeneraattorinkaan käynnistämiseen mene varttituntia pidempään.

Millainen varavoimalaite sitten kannattaa hankkia?

Hankittavan aggregaatin koko määritellään sähkökatkon aikana käytettävien sähkölaitteiden mukaan. Aggregaatin tehoa määriteltäessä kannattaa jättää myös vähän pelivaraa.

Uusiin rakennuksiin kannattaa varavoimalaitos hankkia jo rakentamisen yhteydessä ja vanhoihin rakennuksiin kannattaa tehdä tarvittavat sähköliitäntätyöt valmiiksi, vaikkei traktorigeneraattoria heti hankkisikaan.

Varavoiman käyttöönotto

Varavoimalaitteistolla ei saa missään olosuhteissa pystyä syöttämään Verkko Korpelan jakeluverkkoa.

Varavoimalaitteiston kytkennät kiinteistön sähköverkkoon saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilö, jolla on pätevyys sähkötöihin 400V sähköverkossa.

Varavoiman valintakytkin

Traktorikäyttöisen varavoimakoneen sähkönsyöttö jakeluverkkoon tulee olla estetty erotuskytkinvaatimukset täyttävällä mekaanisella vaihtokytkimellä, joka kytkee kuormitukset joko jakeluverkon tai varavoimageneraattorin syöttämäksi. Kytkimessä suositellaan olevan [Verkko-0-Generaattori] asennot.

Vaihtokytkimen asennuksen saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilö, jolla on pätevyys sähkötöihin 400V sähköverkossa.

Varavoimakoneen käyttöönotosta on aina tehtävä ilmoitus Verkko Korpelalle.

Sähköpula

Sähköpula on mahdollinen silloin kun Suomen sähkönkulutus on suurempaa kuin tuotanto ja sähköntuonti. Verkko Korpelan käyttökeskus saa ilmoituksen sähköpulan mahdollisuudesta kantaverkkoyhtiöltä ja varautuu tarvittaessa pienentämään jakelualueen sähkönkulutusta. Jos sähköpula toteutuu, käyttökeskus pienentää alueen sähkönkulutuksen kantaverkkoyhtiön vaatimalle tasolle. Äärimmäisenä toimenpiteenä käytetään sähkön katkaisua vuorotellen enintään kahdeksi tunniksi. Sähköjen katkaisu pyritään järjestämään siten ettei yhteiskunnallisesti tärkeiden kohteiden sähkönjakelu häiriinny.