Verkko Korpela mahdollistaa jakelualueellaan energiayhteisön sähköntuotannon hyvityslaskennan.
Energiayhteisön voi perustaa oikeushenkilö eli paikallinen energiayhteisö, kuten esimerkiksi taloyhtiö, tai aktiivisten asiakkaiden ryhmä, jonka muodostavat sähkön loppukäyttäjät. Energiayhteisön perustamisesta tulee tehdä päätös, ja siinä yhteydessä tulisi määritellä ja sopia yhteisön jäsenien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet. Paikallisen energiayhteisön perustamisessa, toiminnassa ja lopettamisessa on otettava huomioon asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden tehtyjen sopimusten tuomat reunaehdot. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän tulisi järjestää itse keskinäiset vastuunsa ja velvoitteensa erikseen laadittavin sopimuksin.
Energiayhteisön hyvityslaskenta voidaan toteuttaa Verkko Korpelan sähkömittareilla, mikäli yhteisöön kuuluvat kulutuskäyttöpaikat ja tuotantolaitokset ovat samalla sähköliittymällä ja sähköntuotannon kokonaisnimellisteho on alle 1 MVA. Energiayhteisöön tulee kuulua vähintään yksi tuotantokäyttöpaikka sekä kaksi kulutuskäyttöpaikkaa. Käyttöpaikka voi kuulua vain yhteen energiayhteisöön kerrallaan.
Hyvityslaskenta
Enintään 100 kVA tuotantolaitteistoissa ylijäämäsähkö ja kulutus netotetaan aina ensin sillä käyttöpaikalla, jolla tuotantolaitos sijaitsee. Netotuksen jälkeen jäljelle jäävä ylijäämäsähkö jaetaan energiayhteisön kulutuskäyttöpaikkojen kesken ilmoitettujen jako-osuuksien mukaisesti. Hyvityslaskenta tapahtuu 15 minuutin tarkkuudella voimassa olevan tasejakson mukaan.
Mikäli energiayhteisön jäsen ei saa hyödynnettyä ylijäämäsähköä kulutuskäyttöpaikassaan, myydään sähkö valitun jakotavan SMA tai SMB mukaan sähkönmyyjille.
SMA:
Ylijäämäsähkö kirjataan kokonaisuudessaan energiayhteisön yhteiselle tuotantokäyttöpaikalle. Kaikilta jäseniltä käyttämättä jäänyt ylijäämäsähkö summautuu tälle yhteiselle tuotantokäyttöpaikalle.
SMB:
Ylijäämäsähkö kirjataan kullekin energiayhteisöön kuuluvan jäsenen omalle virtuaaliselle tuotantokäyttöpaikalle.
Energiayhteisö mahdollistaa parhaimmillaan jäsenilleen energiaomavaraisuutta sekä taloudellisia hyötyjä, kun sähkön ostotarve vähenee. Energiayhteisöt antavat mahdollisuuden ympäristön kannalta kestävämpään sähkönkäyttöön myös niille jäsenilleen, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta omaan sähköntuotantoon.