Parkkikosken alueen ennallistamishanke käynnissä

Toholammin Sykäräisissä, noin 16 km taajamasta Lestijoen ylävirtaan sijaitsee vanha Parkkikosken voimalaitoksen pato, joka on lopettanut toimintansa 1980-luvulla. Voimalaitostoiminnan lupa on vuodelta 1912 ja siihen sisältyy ehdollinen kalatievelvoite. Voimalaitoksen pato muodostaa vaellusesteen kaloille ja muulle virtavesieliöstölle.

Tällä hetkellä käynnissä oleva Parkkikosken alueen ennallistamishanke koskee joki/koskialuetta sekä voimalaitoksen purkamista, mikäli museovirasto antaa sille luvan. Parkkikosken alueen muuttaminen kalankulun mahdollistavaksi on Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen hanke.

Hankkeen tarkoitus

Hankkeen tarkoituksena on purkaa nykyinen tiesillan alla oleva betonipato, sekä korvata se hieman ylävirtaan sijoittuvalla pohjakynnyksellä. Pohjakynnys on luonnonmukaisesti rakennettu vedenkorkeuden säätävä ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistava rakenne, joka muistuttaa koskenniskaa. Pohjakynnyksen alapuolella koskialue jatkuu nykyisen kaltaisena luonnollisena koskialueena. Koskeen on mahdollista tehdä samalla muun muassa taimenelle sopivaa lisääntymisaluetta.

Parkkikosken pohjapadon ennallistamishanketta ovat olleet suunnittelemassa edustajia Korpelan Voima kuntayhtymästä, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Toholammin kunnasta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hankkeen kustannusarvion on alustavasti arvioitu olevan noin 200 000–250 000 euroa (Alv 0 %)

Pohjapadon mitoituspohjaksi esitetään nykyisiä vedenkorkeuksia, joihin yläpuolen rannat ja niiden käyttö on sopeutunut. Koska vedenkorkeudet pyritään pitämään nykyisellään, hankkeesta ei aiheudu ympäristölle eikä vesistölle haittaa. Kalatie rakennetaan pääosin Korpelan Voima kuntayhtymän omistamalle alueelle.

Kuva 1.

Teknistä tietoa

Pohjapadon mitoituspohjaksi valitaan nykyiset vedenkorkeudet, joihin yläpuolen rannat ja niiden käyttö on sopeutunut siten, että nykyisillä virtaamilla MQ50% 4,7 m3/s ja MQ 6,2 m3/s vedenkorkeus on likimäärin sama kuin alkuperäinen keskivesi MW N2000+89,61 ja pohjapadon harjan pituuden määrää havaittu suurin havaittu tulvavirtaama 62 m3/s, jolla tulvakorkeus ei saa haitallisesti nousta.

Tällöin keskivedenkorkeus on 44 cm korkeampi kuin vuoden 1912 luvassa on määrätty. Tavoite toteutuu seuraavanlaisella pohjapadolla. Pohjapadon 1 m leveän ja 0,15 m syvän alivirtaama-aukon pohjan taso on N2000+89,20 ja aukon yläreunan leveys tasolla N2000+89,35 on 2 m.  Siitä harja nousee rannoilla tasoon N2000+89,40. Harjan kokonaispituus on 28 m. Harjan päissä luiskat rantatörmään ovat noin 1:3. Virtaus pyritään jakamaan siten, että noin 2/3 virtaamasta kulkee isomman silta-aukon kautta ja 1/3 pienemmän aukon kautta. Edellä sivulla oleva kuva (kuva 1) periaatekuva pohjapadosta (valokuva EPOELY).

Hankkeesta tiedottaminen

Hankkeesta pyritään sopimaan kaikkien vaikutusalueen kiinteistöjen kanssa kevään ja alkukesän 2024 aikana, jonka jälkeen haemme aluehallintoviraston vesitalouslupaa toimenpiteille.

Tiedotamme suunnitteluprojektin etenemisestä asiakaslehdessämme, kotisivuillamme, paikallisissa medioissa sekä maanomistajia kirjeitse.

Lisätietoja:

Käyttöpäällikkö Juho Polso, Verkko Korpela Oy

juho.polso@korpelanvoima.fi tai p. 044 564 8240

Varatoimitusjohtaja Perttu Huovinen, Korpelan Voima kuntayhtymä

perttu.huovinen@korpelanvoima.fi tai p. 044 774 7236